herkkamies

Mieli tarvitsee hoitoa yhtälailla, kuin kehokin–Terapiaa ei tarvitse hävetä

Terapia. Siellä istuin taas tänään, niin kuin joka viikko samaan aikaan. Ihmisen luona, joka yrittää auttaa minua ymmärtämään itseäni ja löytämään keinoja käsitellä se kaikki, mitä minussa on. Tuo alle tunnin mittainen aika on yksi viikon tärkeimmistä hetkistä. Se on sitä siitäkin huolimatta, vaikka monena kertana asioiden kipeys painaa minut pieneksi kääröksi terapiatuolin nurkkaan. Tietoisuus sattuu, mutta se myös puhdistaa. Se, mitä yhdessä terapeuttini kanssa pyrimme katsomaan, olen minä. Ilman rooleja, ajatusten vääristymiä ja selviytymiseen rakennettua kuorta. Vain minä, sellaisena, kuin olen. 

Syy, miksi kirjoitan tästä, ei ole vain se, että haluan kertoa teille kaikille käyväni terapiassa. Syy on siinä, että mielestäni näistä asioista pitää pystyä puhua avoimesti. Terapiassa käymisestä pitää pystyä puhua avoimesti, eikä sen tarvetta pitäisi koskaan  joutua häpeämään. 

Olen liian usein kuullut, kuinka joku on kommentoinut terapian olevan hulluja varten tai tyrmännyt kumppanin puheet terapian tarpeesta siihen tyyliin, että ”minä voin sua kyllä kuunnella.” On valitettavaa, että vielä tänä päivänä mielenterveyden ongelmiin liittyvät asiat kaikuvat negatiivisesti ja aiheuttavat torjuvan reaktion. Siksi on helpompi olla hiljaa. Olla puhumatta terapiasta tai syistä, miksi siellä käydään. Siksi monelle on helpompi vain kestää maan alle painavaa häpeää, kehää kiertävää riippuvuutta tai sängyn pohjalle vetävää masennusta. 

Kun meitä vaivaa joku fyysinen vaiva, voivottelemme sitä helposti kavereillemme ja saamme kehotuksia mennä lääkäriin. Mutta mitä, jos mielemme ei voi hyvin ja tarvitsemme apua sen hoitamiseen? Onko sen esille tuominen yhtä helppoa ja hoitoon meneminen yhtä hyväksyttyä?

Jonain päivänä pystyn olemaan hyvinvoivempi ihminen sekä eheämpi puoliso ja isä. Siksi minä käyn terapiassa.

Minua terapia on auttanut paljon ja tiedän, että se tulee auttamaan minua vielä paljon tästä eteenpäin. Olen mielenkiintoisella ja antoisalla matkalla itseeni ja olen siitä erittäin onnellinen. Tätä matkaa on helppo suositella jokaiselle. Sillä uskon, että jonain päivänä, kun tämä kaikki on ohi, minä pystyn katsomaan kokonaista itseäni armollisemmin ja hyväksyvämmin silmiin. Olemaan hyvinvoivempi ihminen sekä eheämpi puoliso ja isä. Siksi minä käyn terapiassa. 

Ja minä niin toivon, että sinä, joka tarvitset apua, uskallat myös hakea sitä.

Kiitos, kun luit. Tervetuloa seuraamaan myös Instagramissa ja Facebookissa

(3) Kommentit

  1. Vierailija says:

    Hieno ja avoin kirjoitus 💖

    1. Herkkä mies says:

      Kiitos❤

  2. Puhuminen kannattaa says:

    Kun ylität kynnyksen yhdesti,toisella kertaa sen ylittäminen on jo huomattavasti helpompaa.Jokaisella on omat elämän kipunsa kannettavanaan.Ne voi pitää omana tietonaan/jakaa toisten kanssa.Tärkeintä on että itse tiedät missä kuljet ja voit hyvin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *