herkkamies

Onko sinun lähelläsi syrjinnästä vapaa vyöhyke?

”Tuo lessu ei tänne tule!” Kuulen pilkallisella äänen sävyllä lausutut sanat, juuri ennen kuin tilataxin liukuovi lävähtää kiinni kasvojeni edessä.

”En minä sen(biseksuaalin) kanssa enää saunaan mene.”

”Sen pojan kanssa ei tarvitse sitten olla. Ei ole hyvää seuraa uskovaiselle.”

Minulta kysyttiin, että olenko kokenut syrjintää?

Kyllä olen. Paljonkin. Osittain se on ollut suoraa ja tarkoituksellista. Osittain epäsuoraa ja tiedostamatonta, mutta silti yhtä satuttavaa. Olen ollut liian huono uskovainen toisen uskovaisen seuraan. Minut on suljettu ulos ryhmästä, koska olen lessu. Minua on vältelty, koska kuulun seksuaalivähemmistöön. Uskon, että jokainen meistä kokee syrjintää jossain vaiheessa elämäänsä, mutta eri asioista ja eri mittakaavassa. Ja jokainen kerta, kun niin tapahtuu, se on väärin. Sellaista syytä ei ole, joka oikeuttaa syrjintään. 

Olen pohtinut viimeaikoina syrjintää paljon. Kun haen töitä ja työnantaja käy katsomassa blogiani, mistä tiedän menetänkö mahdollisuuteni vain siksi, että kuulun seksuaalivähemmistöön tai herätyliikkeeseen? Se on paljon mahdollista. Suomessa saattaa menettää mahdollisuutensa jo pelkästään väärän nimen perusteella. Ja esimerkiksi maahanmuuttajat, romaanit ja naiset kokevat syrjintää työmarkkinoilla jatkuvasti. 

Vanhemmat ovat vastuussa siitä, etteivät he omilla sanoillaan ja teoillaan syrji omaa lastaan.

Työelämä on kuitenkin vaan yksi sektori, jossa esiintyy syrjimistä. Haitallisten asenteiden ja vihapuheiden täyttämä arki koskettaa lukemattomia ihmisiä tässä maassa. Ja juuri se ilmapiiri luo mahdollisuuden syrjinnälle joka paikassa. Kouluissa, päiväkodeissa ja jopa kodeissa. 

Olen aiemminkin kirjoittanut siitä, miten suuri vastuu vanhemmilla on siinä, mitä asenteita he välittävät lapsilleen. Yhtälailla vanhemmat ovat myös vastuussa siitä, etteivät he omilla sanoillaan ja teoillaan syrji omaa lastaan. Sillä totuus on se, ettei me vanhempana voida tietää esimerkiksi lapsemme sukupuolikokemusta, uskonnollista vakaumusta tai tulevan rakkauden kohteen ihon väriä ja sukupuolta. Eikä meillä ole myöskään mitään oikeutta painostaa tai kiristää heitä näissä asioissa haluamaamme ratkaisuun. Emmekä me voi asettaa heitä eriarvoiseen asemaan sen vuoksi, mitä he ovat tai haluavat olla. 

Onko minun lähelläni syrjinnästä vapaa vyöhyke?

Meistä jokainen on varmasti sitä mieltä, että meitä tulee kohdella tilanteesta riippumatta yhdenvertaisesti muiden kanssa. Emme halua tulla syrjityksi millään perusteella. Mutta mitä jos kysyn itseltäni, onko minun lähelläni syrjinnästä vapaa vyöhyke? Onko minun käyttäytyminen, sanalliset ja sanattomat viestit sellaisia, etteivät ne syrji ketään? 

Laita blogi seurantaan myös Instagramissa ja Facebookissa!

(5) Kommentit

  1. Vierailija says:

    Kirjoita seuraavaksi kummin ja kummilapsen väleistä ja miten niitä voisi korjata olis minulle todella tärkeä aihe. ❤️ Ja miten itse koet kummin tehtävän (jos sinulla on kummilapsi) ♥ ❤

    1. Herkkä mies says:

      Tuo on kyllä tärkeä aihe! Minulla on monta kummilasta ja kaikki usein mielessä❤ kirjoitan varmasti! Kiitos viestistä💕

  2. Elämän kolhut says:

    Kiitos blogi kirjoituksistasi..olen saanut niistä valtavasti tukea elämääni.❤Sinulla on myös tyylitajua,oletko koskaan miettinyt malliksi ryhtymistä?

    1. Herkkä mies says:

      Kiitos, on ihana saada tuollaista palautetta❤ Ei ole kyllä ihan vakavissaan tullut harkittua mallin töitä😁

  3. Seuraaja says:

    Älä heti harkitsemaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *