Olin 17-vuotias. Pidin veljeni pientä vauvaa sylissäni ja olin pakahtua rakkaudesta. Peittelin kyyneleitäni, kun ojensin lapsen takaisin hänen äidilleen. Olisi ollut vaikea selittää, miksi itkin. Tuntui vaan niin ihmeelliseltä pitää tuota pientä käsissäni. Oli vain niin voimakas toive siitä, että jonain päivänä minä pidän omaa lasta sylissäni ja ojennan sen sitten omalle puolisolleni. Minä halusin …
Ystäväni.Mitä pelkäät?Sitäkö, että minä olen muuttunut?Tullut vieraaksi ja pelottavaksi.Sitäkö, etten ollutkaan sitä, mitä luulit minun olevan? Tai en ainakaan enää ole.Ystäväni.Miksi pelkäät?Siksikö, että pelkäät menettäväsi sen ihmisen, jonka tunsit?Vai siksi, että minusta paljastui jotain, mitä on opittu pelkäämään ja häpeämään? Ystäväni.Olen yhä tässä.Olen ne kaikki vuodet mitkä olen kanssasi tänne kulkenut.Tuttu ja turvallinen.Mutta olen myös …
Luotan elämään. Siihen, että se kantaa. Siihen, että lopulta asiat menevät hyvin. Luotan helposti ihmisiin. Haluan luottaa, että he ovat hyviä ja haluavat hyvää. Vaimooni luotan sokeasti ja täydellisesti. Luotan parisuhteemme ja rakkautemme kestävän. Usein luotan niin paljon ihmisiin ja elämään, että joku sanoo sen olevan rohkeutta. Toisinaan joku sanoo sen olevan sinisilmäisyyttä ja tyhmyyttä. …
Kuinkahan usein olen ollut tilanteessa, että vasta tilanteen ollessa jo ohi, olen havahtunut siihen, etten taaskaan puolustautunut. En sanonut mitään, vaikka minua loukattiin. Myötäilin, vaikka olin eri mieltä. En sanonut, vaikka minulla oli selkeä näkemys epäkohdasta. Olin ollut taaskin niin kiltti, että ohitin mieluummin omat tarpeeni, säilyttääkseni rauhan. Ollakseni ehkä hyväksytympi. Huolehtiakseni, että toisilla on …
”Vitun tran**homo, sä niin kuolet! Hakkaan sut hengiltä!” Sanat uppoavat sisuksiini ahdistavana möykkynä. Purskahdan itkuun, vaikka en edes ole sanojen kohteena. Minä vain kuuntelen, mitä eräs nuori on joutunut kokemaan. Ahdistusta ja paniikkia. Kuoleman ja väkivallan pelkoa. Joka aamuinen kysymys, että miksi tänäänkin haluaisi lähteä kouluun kiusattavaksi ja pilkattavaksi. Tai yleensä edes nousta ylös sängystä …
”Joskus se, mitä kutsutaan rakkaudeksi, onkin mitä ahdistavinta väkivaltaa.” Tämä Kirkko & Koti sivuston artikkelista löytynyt lause pysäytti minut pitkäksi aikaa. Se puki niin osuvasti sanoiksi jotain sellaista, mitä minäkin olen liian usein todistanut. Artikkeli kertoi hengellisestä väkivallasta. Tiedän nyt kirjoittavani asiasta, joka on paitsi vaikea, myös todella tulenarka. Uskosta tai uskonyhteisöistä puhuminen ovat jo …
”Hyvä perse!” ”Mennäänkö panemaan!” Huutajat ovat nuoria poikia, ehkä jossain yhdentoista ja neljäntoista ikävuoden välillä. Huutojen kohteena ollut tyttäreni ja hänen kaverinsa ovat yksitoista vuotiaita. Yksitoista. He ovat lapsia. Ihan niin kuin nuo pojatkin. Miksi heidän pitää joutua kuuntelemaan tuollaisia huutoja? Miksi kukaan ikinä huutaa toiselle ihmiselle jotain tuollaista? Miksi? Vereni kiehuu. Kuuntelen, kuinka vaimoni …
Kaupallinen yhteistyö Natura Siberican kanssa. Luonto, luomu ja ekologinen. En voi kiistää, ettenkö kiinnittäisi nykyisin yhä enemmän huomiota siihen, että mistä käyttämäni tuotteet ovat peräisin ja minkälaista jalanjälkeä ne jättävät. Vaikka en ole ihminen, joka syynää kaikki ainesosien ja valmistamisen alkuperän, olen kuitenkin alkanut olla yhä tiedostavampi. Ajattelen, että tämä muutos ihmisen käyttäytymisessä on pelkästään …
”Sun pitää nyt kestää, kun olet tuon tien valinnut.” ”Kannattaisiko lopettaa, ettei käy huonosti.” ”Teidän lapsiakin voidaan alkaa kiusaamaan.” ”Luuletko, että tulee pelkkää positiivista palautetta, kun puhut näistä asioista?” ”Huomaatko, että osa jo hylkii sinua.” Sen lisäksi, että julkisesti asioista puhuessa joutuu vastaanottamaan säännöllisesti hyökkääviä, loukkaavia ja tuomitsevia kommentteja ja käyttäytymistä, joutuu myös kuuntelemaan, kuinka …
Mitä, jos äitienpäivä ei tunnukaan hyvälle? Tähän ajatukseen tänään pysähdyin. Työskentelin joskus sijoitettujen lasten kanssa, joille jokainen juhlapyhä oli täynnä pelkoa ja kipua. Myös äitienpäivä. Heille ei ollut varmaa, oliko heillä mahdollisuutta mennä kotiin äidin luokse. Heille äiti ei välttämättä edustanut lämpöä ja turvaa. Ei kuitenkaan tarvitse olla sijoitettu lapsi kokeakseen äitienpäivänä negatiivisia tunteita. Totuus …