Olin 17-vuotias. Pidin veljeni pientä vauvaa sylissäni ja olin pakahtua rakkaudesta. Peittelin kyyneleitäni, kun ojensin lapsen takaisin hänen äidilleen. Olisi ollut vaikea selittää, miksi itkin. Tuntui vaan niin ihmeelliseltä pitää tuota pientä käsissäni. Oli vain niin voimakas toive siitä, että jonain päivänä minä pidän omaa lasta sylissäni ja ojennan sen sitten omalle puolisolleni. Minä halusin …
